Äärioikeisto luulee olevansa islamismin vastavoima. Ainakin entisen Neuvostoliiton alueella islamismi on äärioikeistolle lähinnä esikuva, potentiaalinen yhteistyötaho länsimaista ”rappiokulttuuria” vastaan, ja liike johon saatetaan kääntyä, jos natsismi ei tunnu riittävän radikaalilta.
Stalinin vainoista selvinneitä toisinajattelijoita oli Neuvostoliitossa 1950- ja 1960-luvuilla vähän, ja yhteistyötä tehtiin ideologisten rajojen yli. Näihin piireihin päätyi azerbaidžanilaisen kuvataiteiden professorin ja venäläisen sirkustaiteilijan poika Geidar Džemal. Džemal kuoli viime joulukuussa 69-vuotiaana.
Džemalin varhainen toveri oli Aleksandr Dugin, yksi putinismin nykyisistä epävirallisista pääideologeista. 1970-luvulla Dugin ja Džemal kuuluivat molemmat esoteeriseen ”Mustaan SS-ritarikuntaan”. Neuvostoliiton hajottua Džemal suuntautui poliittisiin muslimijärjestöihin ja Dugin kansallisbolševismiin.
Džemal oli perustamassa Venäjän islamilaista komiteaa vuonna 1993, ja oli sen puheenjohtaja kuolemaansa saakka. Vuonna 1999 Džemal osallistui duumanvaaleihin ”Liikkeessä armeijan puolesta” (DPA), joka yhdisti stalinisteja ja äärioikeistoa. Synteesi ei menestynyt, ja Džemal päätyi vuonna 2008 perustamaan Vasemmistorintamaa, joka yhdisti laajasti Venäjän radikaalia vasemmistoa.
Džemalin kanssa Liikkeessä armeijan puolesta toimi Vadim Sidorov. Hän kääntyi islamiin ja perusti vuonna 2004 ”Venäjän muslimien kansallisen järjestön” NORM:n, joka edustaa venäläisen kansallismielisyyden ja islamismin synteesiä.
(Loput kirjoituksesta luettavissa täällä)